tiistai 20. syyskuuta 2016

The mother of roadtrips part 2










Seuraavana aamulla haukattiin hostellissa nopeasti aamupalaa ja hypättiin auton kyytiin. Irkuissa ajellessa autolla on hyvin todennäköistä, että vastaan tulee näinkin upeita maisemia. Pysähdyttiin muutaman kerran vaan ihan huvin vuoksi, koska aikataulu antoi myöten. Ihan hullua ajatella, että tällaisiä paikkoja löytyy täältä!


Parin tunnin ajelun jälkeen saavuttiin Belfastiin. Belfastissa meillä oli ensimmäisenä listalla Titanic-museo. Titanic ja sen kaksi sisarusalusta ovat siis kaikki rakennettu Belfastissa. Titanic-museon ideana oli esitellä laivojen rakennusta ja kuinka se on vaikuttanut Belfastin ja koko Pohjois-Irlannin kehitykseen suuren teollisuuskasvun aikana.











Museo oli kokonaisuudessaan mahtava kokonaisuus. Päästiin tutustumaan laivojen rakennukseen, Titanicin sisustukseen, henkilöstöön ja reittiin, jonka se kerkesi kulkea ennen uppoamistaan. Kierroksen lopussa kerrottiin uppoamisesta selvinneistä henkilöistä, sankareista ja valitettavasti myös uhreista, joita uppoaminen vaati. Uhreja oli muisteltu todella lämpimästi ja heitä koskeva osuus oli mielestäni toteutettu hienosti. Museo ei siis mälläillyt todellakaan pelkästään uppoamisella. Rakentaminen ja teollisuus vallankumous olivat koko homman pääosassa. Huvittavaa oli kuitekin se, että museon giftshopissa myytiin Titanic-leffasta tuttuja "valtameren sydämiä". Jos joku miettii, niin en sellaista itselleni tällä kertaa ostanut. Mukaan tarttui kyllä törkeän hieno ja iso Titanic-teemuki.












Museon jälkeen lähdettiin katsomaan Belfastin keskustaa. Pakko sanoa, että Belfastin katutaide on ihan parasta! Satuttiin vahingossa sateenvarjokujalle, kun oltiin kävelemässä kohti keskustaa. Kujan jälkeen oli Belfastilaisten katutaiteilijoiden taidennäyte: pop-kulttuurin innoittama pieni aukio. Mua on aina taide kiinnostanut paljon, joten meillä oli niin hyvä säkä, että sattumalta päästiin katsomaan näin taidokasta katutaidetta. Rakastuin Belfastiin kyllä ihan täysin. Harmi, että meillä ei ollut kuin puoli päivää aikaa kierrellä siellä. Onneksi mulla on jo seuraava Belfastin matka varattu muutaman viikon päähän so no worries!







Donegall Squarella oli upeasti valaistu konserttitalo. Siellä oli vielä joku konsertti alkamassa, kun ihmiset valuivat sisään hienoissa iltapuvuissa. Harmi, että meillä ei ollut lippuja! Tosin ehkä lenkkarit jalassa ei tuonne varmaan olisi sisälle päässytkään. Konserttitalon vieressä oli vielä Titanicin uhrien kunniaksi tehty muistomerkki, johon oli kirjattu kaikkien uhrien nimet. Nimiä lukiessa huomattiin, että joukossa oli myös paljon suomalaisia siirtolaisia. Ihan kamalaa ajatella, mutta muistomerkki on mielestäni hyvä tapa kunnioittaa uhreja.




Belfastista lähdettiin myöhään illalla takaisin Dundalkiin. Belfastin ja Dundalkin välillä kun on vain noin tunnin ajomatka, joten ajatelttiin säästää rahaa hotellikuluissa ajamalla kotiin nukkumaan. Muut painuivat heti unten maille, mutta mulla oli vielä operaatio pyykinpesu jäljellä! Kuvassa olevat lakanat ei sitten ollut mun pyykkiä:D Aikaiseen aamulla jatkettiin roadtrippiä kohti Galwayta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Comments system

Disqus Shortname