Kolmannen roadtrip päivän kohteena oli Galway. Dundalkista Galwayhin ajaa noin kolmisen tuntia osittain moottoritietä, mutta joukossa oli myös niitä kuuluisia irlantilaisia kärripolkuja traktoreineen. Musta ei ole täällä kertaakaan autossa tai bussissa istuminen tuntunut tylsältä, joka on kyllä ihme! Suomessa on ehkä kaikki reitit tultu koluttua niin läpi, että autossa tai bussissa istumisesta on tullut rutiinia kotona. Täällä maisemat on vaan jotenkin niin uusia ja erilaisia, että tuo kolmenkin tunnin matka tuntui paljon vähemmältä, kuin mitä se oli.
Galwayhin päästyämme jätettiin laukut Bed & Breakfastiin kaupungin laidalle. Suunnitelmana oli kävellä sieltä kohti keskustaa maisemia ihaillen. Meidän roadtripille kahtena muuna päivänä oli sattunut ihan täydellinen sää, mutta Galwayssa jouduin avaamaan sateenvarjoni. Onneksi vettä ei kuitenkaan tullut kuin muutaman tunnin verran ja sen jälkeen sää muuttui taas perus irlantilaiseksi pilvien ja auringon sekoitukseksi.
Galwayn agendana oli pääasiassa tutustua kaupunkiin ja sen upeaan kulttuuriin. Satuttiin hyvänä päivänä paikalle, koska kaupungissa järjestettiin juuri samana perjantaina culture night, eli perinteiseen Galway tyyliin kaupungissa oli katuesityksiä, taidetta ja elävää musiikkia. Päivällä pyörittiin keskusta läpi, käytiin Galwayn county-museossa ja vierailtiin katedraalissa. Galwayn yleistunnelma on erittäin iloinen ja mukaansa tempaava. Kaupungissa käy myös paljon turisteja, joka huomattiin heti keskustaan päästyämme.
Päiväkiertelyn jälkeen suunnattiin pubiin istumaan. Kerran vielä meidän uskomattomasta tuurista: satuttiin vahingossa pubiin, jossa soitetaan perinteistä irlantilaista musiikkia yleensä viikonloppu iltaisin. Parissa tunnissa pubi oli kattoa myöten täynnä irlantilaisia ja kansanmusiikki alkoi soida. Ei voi väittää, että irlantilaiset eivät osaisi juhlia! Irlantilainen musiikki sai steppausta osaavat ihmiset tanssilattialle kilpailemaan taidoistaan. Lopulta myös muitakin oli tanssilattialla. Mulla ei ole varmaan ollut ikinä noin hauskaa tavallisessa pubissa! Meidän seuraan istui myös vanhempi irlantilainen herrasmies, joka kertoi tarinoita steppauksesta ja irlantilaisesta musiikista. Täällä voi aloittaa small talkin oikeastaan ihan kenen kanssa tahansa. Ainiin! Juotiinhan me myös muutamat Guinnessit:D
Roadtripin loppuosa seuraavassa postauksessa, see ya!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti