Time is irrelevant for an erasmus student

Aika on mun mielestä häilyvä käsite vaihto-oppilaalle tai muille hetken aikaa ulkomailla asuville ihmisille. Aika tuntuu erilaiselta ulkomailla. Joskus se tuntuu menevän hitaasti, vaikka silloin kuin huomaa ikävöivänsä jotain pientä juttua kotimaasta. Tämän tapahtuessa alkaa laskea päiviä milloin pääsee kotiin Suomeen ja aika saattaa näin tuntua tosi pitkältä. Mulle se tapahtui tänään ruokakaupassa. Ei ole yllätys, että Irlantilaisista ruokakaupoista ei saa samoja juttuja kuin Suomesta. Tänään olin etsiskelemässä raejuustoa salaattiin ja löysinkin sitä purkin kaupasta. Kotona raejuustoa syödessäni harmikseni huomasin, että irkku raejuusto eli cottage cheese ei ole lähelläkään suomalaista laatua. Joo tiedän kyllä, että asia oli erittäin mitätön, mutta se sai minut hetken ikävöimään Suomea, tuota maitotuotteiden luvattua maata.

Useammin aika täällä tuntuu taas menevan nopeasti, välillä liiankin nopeasti. Tänään mulla oli aikaa käydä läpi kalenteria ja huomasin, että olen ollut täällä melkein jo kaksi kuukautta! Ihan hullua ajatella. Mulla on sellainen fiilis, että Irlanti olisi ollut mun koti vasta noin viikon verran. Silti tuohon viikkoon mahtuu niin monia muistoja ja hyviä fiiliksiä. Tuo kahden kuukauden merkkipaalu tarkoittaa myös sitä, että tässä on enää noin kuukausi ja parisen viikkoa joululomaan Suomessa. Aivan mahtavaa tulla kotiin jouluksi ja nähdä perhettä ja ystäviä, mutta toisaalta mietityttää se, että onko mulla liian vähän aikaa nähdä ja kokea vielä täällä asioita. Tähän jälkimmäiseen pienen miettimisen jälkeen vastaus taitaa olla kyllä, eli mulla on vielä aikaa tehdä juttuja. Näistä kuudesta seuraavasta viikonlopusta mulla on suunnitelmia jo neljälle eli koko marraskuu on jo buukattu täyteen reissaamista ja ihania ihmisiä tulossa katsomaan mua tänne Irlantiin. Seuraavaksi mulla on vapaata vasta joulukuussa, joten nyt täytyy vain painaa täysillä viimeinen päälle kuukausi täällä. Ei valittamista, musta on ihanaa, että mulla on paljon tekemistä!

Viime viikko meillä oli koulussa "reading week" eli toisin sanoen syysloma. Syyslomaksi mun luokse Irlantiin tuli kahdessa erässä aivan mahtavia vieraita Suomesta. Sunnuntaista tiistaihin oltiin Dublinissa porukoiden kanssa. Heille reissu Irlantiin oli ensimmäinen, joten halusin heidän näkevän kaikki parhaat paikat. Kierrettiin ympäri kaupunkia, shoppailtiin, käytiin vaha museossa ja temple barin alueella Halloweenin aikaan. Suunnitelmissa oli myös käydä katsomassa Phil Lynottin patsasta Bruxelles-pubin edessä, mutta meidän harmiksi joku oli kuukausi sitten pakittanut autolla patsasta päin ja se oli sillä hetkellä korjauksessa. Basso halki kuulemma. Nähtiin me kyllä kaikkea muuta upeaa!

Kaksi kuukautta näkemättä on kyllä aika pitkä aika ja tuo muutaman päivän Dublinin reissu oli aivan loistava! Musta on myös kiva toimia matkaoppaana ja Dublin on mun mielestä upea kaupunki, joka kaikkien pitäisi jossain vaiheessa nähdä. Jos Dublinia vertaisi esimerkiksi Belfastiin, voisi sanoa, että Belfast on enemmän suurkaupunki, mutta Dublinissa on se sellainen aito irlantilainen sielu.

Porukoiden lähtiessä tiistaina mulla jäi pari päivää aikaa valmistautua seuraavan Suomi-vieraan tuloon. Perjantaina kävin hakemassa siskon lentokentältä ja hengailtiin ensimmäinen päivä täällä Dundalkissa. Lauantaina oli aikainen herätys ja otettiin suunta kohti Dublinia. Porukoiden ollessa täällä Dublinissa vietettiin Halloweenia suurella otteella. Lauantaina meidän ollessa siellä olivat koristeet vaihtuneet joulu teemaan. Joulu on mun lempijuhla ja virittäydyn tunnelmaan aina jo marraskuussa, joten oli ihana jo nähdä Dublin joulufiiliksissä. En malta oottaa, että pääsen shoppailemaan Dublinin joulutorille!

Sunnuntaina suunnattiin junalla Belfastiin. Mulle Belfastista on tullut todella mieluinen kaupunki vierailla. Belfastin keskusta on sopivan kokoinen, eikä siellä tarvitse käyttää taksia tai julkisia, jos ei kauemmaksi halua lähteä. Belfastista saa sen suurkaupunki fiiliksen, josta erityisesti tykkään.

Belfastin agendana ensimmäisenä oli Titanic-museo, jonka visiitti oli mulle jo kolmas kerta. Ei tietenkään haitannut, mun mielestä museo on erittäin mielenkiintoinen, Kämppikset tosin täällä vitsailivat, että tällä kertaa voisin jäädä jo sinne töihin. Museon jälkeen shoppailtiin ja käveltiin ympäri Belfastin keskustaa. Matkaopas Anni tietää jo suurin piirtein kaikki hyvät mestat kaupungista. Seuraavaa Belfastin visiittiä joudun odottamaan joulukuuhun marraskuun kalenterin ollessa jo täynnä.

Syysloma viikko oli täynnä vieraita ja tänään palatessani takaisin arkeen oli hieman jännä fiilis. Ehkä eniten kuitenkin sen takia, että meillä alkaa viimeiset deadlinet lähestyä muutaman viikon päästä koulussa ja mun pitää aikatauluttaa ne matkustelun kanssa. Onneksi mulla on aikaisemminkin mennyt se hyvin, joten no stress! Torstaina otetaan suunta kohti Skotlantia, joten palailen kuvien ja uuden teksitn kera sieltä.